Oheiset kirjoitukset on julkaistu myös Lapin Kansan Rautasilta-blogissa. 

Viisi kysymystä sosiaalisen median markkinoinnin etenemisestä Lapissa

1. Muutama viikko sitten sunnuntaihesarin välistä tipahti paksu ja kapea esite: 239 vinkkiä Ylläksen talveen. Sisäsivuilla oli tosiaankin ainakin tuon verran vinkkejä ja saman verran pieniä kuvia 80:llä sivulla. Kuvat muistuttivat enemmän tai vähemmän toisiaan. Tarvitaanko tällaisia joukkojakelussa olevia liiskattuja puita vuonna 2009? Kuka teistä lukee niitä? 
Voisiko samalla satsauksella kokeilla jotain muuta?

2.Twitter on periaatteessa tekstiviestin pituinen sanoma muutettuna julkiseksi. Olen löytänyt lappilaisia firmoja tai organisaatioita twitteristä alle kymmenen. Minkä takia helpoin mahdollinen tapa julkaista tietoa on niin vähäisessä käytössä? Missä ovat kirjastot, opistot,ravintolat, kampaajat? Twitterillä on tuhansia käyttötapoja ja sen tehoa on todella helppo mitata.

3.Alkuviikosta Meri-Lapista tuli uutinen, että yksikään matkailuyritys sieltä päin ei ole Facebookissa. Pohjoisemmaksi tullessa tilanne on hieman toinen, mutta suuri ero ei ole. Facebookiinkaan ei toki kannata rynnätä, jos ei ole selvää mitä siellä haluaa tehdä, tai ei ole resursseja tehdä sitä, mutta apua ja koulutustakin on saatavilla. Ja paras koulutus on seurata netistä maailman parhaita käytäntöjä. Onko kenelläkään enää varaa olla tekemättä sitä?

4.Oletko tullut ajatelleeksi, yrittäjä että jos teet innovaation, jota et esittele tehokkaasti sosiaalisessa mediassa, jonkun toisen on helppo lanseerata se omanaan jossain muualla? Mahdotontahan se ei tietysti ole muutenkaan, mutta paljon vaikeampaa.Sosiaalinen media on tehokas tapa ottaa innovaatio omakseen.

5.Sosiaalinen media ei ole perinteinen markkinointiväline. Markkinoinni onnistumisen mittaritkaan eivät ole enää samat. Yritysten ja organisaatioiden on mietittävä miten osallistaa asiakkaansa. Ostotapahtuma on ainoana osallistamisen muotona riittämätön. Miten sinun organisaatiosi osallistaa?

Tarvitsevatko lappilaisyritykset sosiaalisen median kriisisuunnitelman?

Kirjoittanut RautaSilta, Julkaistu: 14.10.2009 15:39

 Facebookin käyttäjät voivat luoda palveluun oman profiilin lisäksi kahdenlaisia sivuja: ns. yrityssivuja ja ryhmiä. Varsinkin yhmiä perustetaan nykyään hyvin nopeasti eräänlaisiksi "yhden asian liikkeiksi". Tällainen ilmiö on esimerkiksi Hartwalllin/Lapinkullan/Heinekenin Tornion-toimia vastaan perustetut ryhmät.

Ryhmiin on helppo liittyä ja julkisuudessa esillä olevat tunteita herättävät aiheet herättävät halun myös osallistua jotenkin asiaan. Helpoimman ratkaisun tie voi olla juuri Facebook-ryhmään liittyminen. Se kun ei vaadi muuta kuin yhden hiiren klikkauksen.

Onko sitten näihin ryhmiin liittymisessä mitään järkeä? Niiden perustaminen on nykyään kilpajuoksua, koska se, joka ensimmäisenä ryhmän ehtii perustamaan saa luultavasti ryhmäänsä eniten jäseniä ja siten hetken kestävää "facebook-kuuluisuutta". Useimmiten nämä ryhmät kuivahtavat kokoon kuin lager-oluenvaahto heti kun asia putoaa otsikoista.

Pahimmassa tapauksessa ryhmät voivat myös viedä huomiota itse asiasta ja julkinen keskustelu velloo lillukanvarsissa.
Ryhmillä voi silti olla vaikutusta. Tuskin tässä olutasiassa, sillä suomalaiset lagerit maistuvat aika lailla samalta ja kuluttaja ostanee aina sen halvimman satsin.

Mutta ajatelkaapa esimerkiksi pahinta mahdollista tapausta jollekin lappilaiselle matkailuyrittäjälle. Yrittäjä tekee jonkin virheen, jota ei osaa tai huomaa hoitaa kuntoon heti.  Virheestä kärsinyt matkaaja palaa kotimaahansa ja perustaa ryhmän esimerkiksi Facebookiin. Ryhmässä mustamaalataan yrittäjää, ja siihen liitetään Youtube-video, jossa moka on tallennettuna. Video monistuu netissä viruksen lailla.

Maine on menetetty nopeasti jos siihen ei osata reagoida oikein ja nopeasti eikä yrittäjä tunne sosiaalisen median logiikkaa koska ei ole siellä itse läsnä. Vahinko voi olla kohtalokas. Kuinka monella lappilaisella yrittäjällä on sosiaalisen median kriisisuunnitelma? Kuinka moni lappilainen yrittäjä on sosiaalisessa mediassa?
Kuluttajat ja asiakkaat nimittäin ovat.

Tämä kirjoitus on ensimmäinen sarjassa jossa käsitellään sosiaalisen median asioita lappilaisesta näkökulmasta.


Eero Leppänen /Rautasilta
Rautasilta Twitterissä
Rautasillan Facebook-sivu