Mitä sosiaalisessa mediassa voi tehdä?
Tämä artikkeli on ilmestynyt Lapin Kansassa 15.10.

Noin 300 miljoonaa Facebook-käyttäjää ei voi olla väärässä, vai voiko? Sosiaalisessa mediassa voidaan tehdä paljon muutakin kuin kertoa mitä söin aamupalaksi. Ja niin siellä tehdäänkin.
Sosiaalinen media on ainakin käsitteen tasolla lyönyt itsensä läpi tänä syksynä. Lapin matkailuparlamentin miltei kaikissa puheenvuoroissa sivuttiin sitä ja jopa raskas teollisuus Kemi-Tornion alueella on viritellyt omaa "yritysten Facebookia".
Sosiaalisen median kasvot tuntuvat paljolti kiteytyvän juuri Facebookiin, sähköiseen ystäväkirjaan, josta on kasvanut 300 miljoonan käyttäjän julkaisualusta ja yritysten markkinointiväline.
Facebookin vahvuus yksilöille on verkottumisen helppoudessa. Mitä yritykset sieltä sitten hakevat? Yritykset pyrkivät keskusteluyhteyteen asiakkaidensa kanssa. Koska sosiaalisessa mediassa, eli blogeissa ja yhteisöissä joka tapauksessa keskustellaan brändeistä, yritykset pyrkivät tuomaan tätä keskustelua oman logonsa alle.
Tässä yrityksillä onkin opiskeltavaa kun oman tuotteen ominaisuuksien kehuminen ei enää riitäkään ja markkinointi on muuttunut kommunikoinniksi. Yritysten on sosiaalisessa mediassa päästettävä irti brändinsä hallinnasta ainakin hiukan. Asiakas on nyt oikeasti kuningas.
Lapissa ei ryntäystä
Ainakaan Lapissa ei suurta ryntäystä sosiaaliseen mediaan yritystasolla ole vielä tapahtunut. Tämä varmaankaan ei enää johdu kiinnostuksen puutteesta vaan siitä, että ostettavia "sosiaalisen median tuotteita" ei ole olemassa. Mainostoimistot, joiden kanssa yritykset ovat tottuneet työskentelemään, eivät ole ottaneet sosiaalista mediaa myyntituotteekseen samasta syystä.
Odotettavissa onkin, että mainostoimistojen rinnalle on tulossa lisää tämän jutun kirjoittajien yritysten kaltaisia digitaalisia viestintätoimistoja, joissa tarjotaan nimenomaan sosiaalisen median palveluita.
Sosiaalisen median alustat ovat ilmaisia. Facebookin yrityssivun perustaminen on ilmaista eivätkä blogialustatkaan maksa mitään. Suin päin yhteisöihin marssi voi kuitenkin päätyä yritysten kannalta nolosti, jos strategiaa ei ole mietitty etukäteen. Läsnäolo asiakkaiden joukossa voi olla ahdistavaa myös virtuaalisesti, jos ei ole kokemusta tai tietoa siitä miten sosiaalinen media toimii, minkälaista siellä on olla ja miltä se tuntuu.
Miltä yritys tuntuu?
Mitä yritys sitten voi saada sosiaalisissa medioissa? Perinteistä yhdensuuntaista markkinointiahan se ei ole. Ehkä tärkein, mitä siellä voi saada on tietoa asiakkaista.
Millaiset ihmiset ovat kiinnostuneet yrityksen palveluista? Miten he kokevat yrityksen tarjoamat tuotteet? Minkälaisia tukipalveluita tuotteet tarvitsevat ja missä ovat käyttökokemusten pullonkaulat? Miltä yrityksen brändi kuluttajasta tuntuu?
Tällaisiin tavoitteisiin ei päästä perinteisen markkinointiviestinnän keinoilla ja siksi yrityksen pitääkin toimia sosiaalisessa mediassa "ihmisen tavoin". Kuulostaa yksinkertaiselta, eikö totta?
Osatakseen toimia sosiaalisessa mediassa yrityksellä pitää olla resursseja mennä yhteisöihin, kokeilla miten siellä toimitaan ja miten siellä saa vastakaikua. Sosiaalisen median termi sosiaalinen kun tarkoittaa sitä, että siellä saa vain niin paljon kuin antaa. Niin kuin elämässä yleensäkin.
Tehokas työväline
Mediahypeä aiheuttavat Facebookit ja Twitterit ovat usein peittäneet alleen sen, että sosiaalinen media on työväline organisaatioille tai verkostoille myös sisäisessä käytössä. Vuosikymmen sitten organisaatioissa puuhasteltiin hankalasti ylläpidettäviä intranettejä, jotka sitten usein kuihtuivat kokoon ylläpidon byrokraattisuuden ja hankaluuden takia.
Intranetit ovat nyt tulossa takaisin sosiaalisin maustein. Erilaisten työryhmien, uusien työntekijöiden tutoroinnin ja henkilöstön osaamisen ja ideoiden kerääjänä ja organisoijana sosiaalisen median välineet ovat tehostaneet jo monen organisaation toimintaa. Sisäinen tiedotuskin hoituu kevyesti kun työntekijät voivat tuottaa omaa sisältöään helposti.
Hiljainen tieto ja sisäinen viestintä sosiaalisen median introissa saa aivan uuden ulottuvuuden, kun kaikilla on aina käytössä tuoreimmat dokumentit ja asianosaisilla on mahdollisuus päivittää ja täydentää niitä. Henkilökohtaisia kontakteja ja kokouksia tämä ei tietystikään korvaa, mutta tehostaa niitä huomattavasti, koska kaikki ovat aina ajan tasalla ja ryhmätöitä voidaan viedä eteenpäin myös kokousten välillä yhteisesti työstettävissä wiki-sovelluksissa, joissa dokumenttia voi käsitellä useampi työntekijä.
Esimerkiksi Rovaniemellä vuoden alussa aloittavan luovien alojen yrityshautomon koko nettikonsepti on rakennettu sosiaalisen median markkinointi-, verkostoitumis-, ja yhteistyöskentelyvälineiden varaan. Siinä fyysisesti mahdollisesti eri paikoissa työskentelevät yritykset, pitävät kiinteää yhteyttä toisiinsa ja sidosryhmiinsä sosiaalisen median välinein.
Kuntapäättäjien herättävä
Lopuksi voisi esittää kuntapäättäjille kehotuksen herätä uuteen aikaan. Esimerkiksi Rovaniemellä on alkamassa suuria projekteja, joissa kaupunkilaisia ja asiantuntijoita pitää ja kannattaa kuulla. Perinteisten välineiden rinnalle voisi ottaa myös uudet.
Miltäpä esimerkiksi kuulostaisi Lampelan kaupunginosasuunnittelun Facebook-ryhmä? Kuka alkaa faniksi?
Eero Leppänen/Rautasilta
www.rautasilta.com



