Blogiteksti on muokattu loppuraportin tiivistelmästä. Hanke päättyy 30.6.2011

Tavoitteet (2008):

Projektin pitkäjänteinen kehitystavoite on edistää julkisten toimijoiden kykyä hyödyntää sosiaaliseen mediaan (SoMe) sekä monimediaisiin ratkaisuihin perustuvia nettikonsepteja ja palveluita osana omaa toimintaansa. Projektin visiona on luoda sosiaalisen median ja monimedian hyödyntämisestä liiketoimintaa. Projektin tarkoitus on kehittää AV-alan yrityksien edellytyksiä sosiaalisen ja monimedian hyödyntämisessä.

SoMetime tapahtuma Aalto Design Factoryä Otaniemessä,  eroaa viestintätapahtumista ja seminaareista, joissa olen vieraillut. Osallistujien välitön suhtautuminen, mutkaton ennakkoluuloton kommunikointi ja hyväntuulisuus toivat mieleen ennemminkin musiikkifestarin, kuin bisneshenkisen markkinointiseminaarin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua ja jälleennäkemisen iloa. Fiilistelevän koostevideon voi katsoa tästä

Ensimmäisessä Keynote puheenvuorossa Tuija Aalto hyödynsi Sana-assosiaatiopeliä, johon pystyi osallistumaan kännykällä paikan päältä. Monelle jäi mieleen esim. se, että ennen vuotta 1979 syntyneet mieltävät käsitteen "vertaisaika/social age"  "minä" -sanan kautta. Vuoden 1979 jälkeen syntyneet taas "yhteisö" -sanan kautta.  Vuotta 1979 pidetään rajapyykkinä, X ja Y sukupolvien välillä.

Nuorempi Y-sukupolvi, diginatiivit on syntynyt maailmaan, jossa Internet ja sosiaalinen media ovat yhtä itsestään selviä kuin töpselistä tuleva sähkö. Itse olen syntynyt 1977 ja ikään kuin keikun sukupolvien rajoilla. Ehdin kuitenkin nähdä ajan, jolloin nettiä ei ollut ja joka talossa oli vain yksi puhelin ja sekin "rullattavaa" mallia.

iPad on saanut paljon puhetta aikaan, eikä kaikki ole ollut positiivisen innostunutta. Laitetta on pidetty täysin turhana, koska siinä ei esimerkiksi ole kunnollista näppäimistöä. Se ei siis korvaa läppäriä työvälineenä. Sillä ei voi myöskään soittaa tavallisia puheluita, johon se olisi liian kömpelö. Siinä ei ole mitään mullistavaa ohjelmaa, mitä ei jo älypuhelimissa tai tietokoneissa pyörisi. Eikä siinä ole USB-liitäntää, kameraa eikä flashiä. Onko laite siis turhake, jolla Apple-intoilijat leuhkivat?

Myöhässä tullut Suomen iPad lanseeraus ei saanut aikaan jonoja. Syy on pitkälti siinä, että tuhannet innokkaimmat hankkivat laitteensa ulkomailta jo aikaisemmin, kuten myös itse 2,5 kuukautta sitten.  Laitteita on myytiin maailmalla pelkästään ensimmäisten kuukausien aikana miljoonia kappaleita ja enemmän kuin varsinaisia mac-tietokoneita. Kyseessä on siis kiistämättä loistava innovaatio. Mielestäni laite ei ole tullut läppärin syrjäyttäjäksi, kuten on useasti mainittu.  Se on tullut täyttämään kuluttajien tarvetta, jota mikään nykyisistä laitteista, läppäri tai älypuhelimet, ei ole kunnolla täyttänyt. Sitä on voi olla vaikea ymmärää ennen kuin laitetta testaa:)  iPad yhdistää nerokkaalla tavalla älypuhelimista tutun mobiilin internetinkäytön suurempaan kapasitiiviseen kosketusnäyttöön (eli sellaiseen kosketusnäyttöön, joka oikeasti toimii). Läppärin kömpelyys ja älypuhelimen pieni näyttö on poissa. iPad  on kirja, esite ja sanomalehti yhtä aikaa. Kirjaa on pidetty kautta aikain loistavana käyttöliittymänä. Kirjan käyttöliittymä ei ole pelkästään sivujen kääntelemistä, vaan vapautta valita paikka, lukuasento ja etäisyys silmistä.  Kun haluat lopettaa, sujautat kirjan takaisin laukkuun.  Tätä kirjaa ei vain tarvitse laittaa hyllyyn pölyttymään, vaan sen sisällön voi jokainen räätälöidä haluamakseen, valittavana ei enempää tai vähempää kuin koko Internetin sisältö. Jos se ei riitä tai Flashin puute ahdistaa, voi lisäsisältöä hankkia Appstoren 300 000 applikaatiosta tai vaikkapa Amazon Kindle sähkökirjakaupasta.

Heräsin suhteellisen myöhään ilmiöön, että suomalaisten kännykät ovat vanhoja ja lähes kaikki Nokioita. Maailmalla yleisempi kytkykauppa lienee kierrättänyt kalustoa nopeammin. Suomessa puhelimia käytetään soittamiseen, tekstailuun ja sähköpostin lukemiseen. Kuviakin otetaan, mutta ne eivät leviä sieltä sosiaaliseen mediaan. Vaihtoehtoja tuntuu välillä olevan vain kaksi - isänmaalle lojaalien Nokia tai edelläkävijöiden iPhone. Kaikki iPhone-aiheet on kaluttu loppuun varmasti jo vuosia sitten. Rohkenen silti tehdä fiilispohjalta kepeän erittelyn iPhonen viidestä hämmästyttävän hyvästä ja  viidestä hämmentävän huonosta puolesta verrattuna vanhan kunnon Nokiaan, joissa oli numeronäppäimet. Kyseessä ei ole syvällinen teknologinen analyysi, vaan peruskäyttäjän näkökulma.

 iPhonen hämmästyttävän huonot puolet (korjatkaa, jos olen väärässä):

  1. Jos siis haluat kuvia tietokoneelle, joudut kiinnittämään puhelimen usb-johdolla tietokoneeseen (ellet halua käyttää sähköpostia, tms. muita vippaskonsteja). Nokian puhelimissa langaton kuvien siirto itsestäänselvyys. Iphonessa on kyllä bluetooth internetjako, mutta se toimii vain harvoin.

Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa on siirrytty vuosi vuodelta enemmän tekemään suoria audiovisuaalisia lähetyksiä netissä. Lähetyksiä voi katsoa mistä päin maailmaa tahansa, kunhan nettiyhteys löytyy. Sivustolla www.avmagneetti.fi on oma Live-välilehti, jonne aika-ajoin lähetetään suoraa nettistreamia erilaisista tapahtumista äänen ja kuvan kera. Lähetykset myös nauhoitetaan, ja niitä voi käydä katsomassa samalla sivustolla jälkeenpäin. Varsinkin Uutis- ja ajankohtais -välilehdessä näitä lähetyksiä on paljon.

Tänä syksynä viestinnän opiskelijat ovat tehneet jo useita suoria lähetyksiä, ja sen mahdollistaa Anycast -niminen kannettava lähetysyksikkö, ja siihen kytkettävät videokamerat sekä mikrofonit. Näin Anycast voi lähettää suoraa kuvaa ja ääntä internettiin. Mutta laadullisesti hyvää ja monipuolista nettilähetystä ei saada aikaiseksi ilman suurta työporukkaa. Sen näkee jo siitä, kuinka pitkät lopputekstit näiden lähetysten perässä on.

Esimerkkinä voitte katsoa avmagneetin sivuilta syyskuun 9. päivä olleen Liikepäivän suoran lähetyksen Rajalla På Gränsen kauppakeskuksesta tästä linkistä: http://www.avmagneetti.fi/?videoId=8165251

Tiesittekö, että hyttyset käyttävät sosiaalisen median välineitä? Kyllä ne käyttävät. Olen pohtinut asiaa ja päätynyt tähän lopputulokseen.

Kirjoittaja on huitonut viikon verran ympärillään yhä sakenevaa pilveä inisijöitä ja turhautuneena paennut sisätiloihin ja käsitellyt niiden pirullista luonnetta. Seuraavana pohdintaa aiheesta pilke silmäkulmassa.

Ihan varmasti hyttyset lähettävät twitterpäivityksen lajikumppaneilleen, että "Täällä on taas yksi huitova pelle paikalla, tulkaa kaverit äkkiä syömään!". Mehukasta korkea-hemoglobiinista ravintoa tarjolla ja vielä muutama kuppaamaton kohta iholla. Ja samalla kerrotaan paikan tarkat koordinaatit, käyttävät penteleet varmaan gps-paikannuslaitteita. Hmph, en tiennytkään, että Twitteriin voi lisätä koordinaatit.

Luultavasti ne myös käyttävät blogeja. Hyttysten blogeissa kerrotaan päivän mehukkaimmat tarinat ja nauretaan ihmisille. Samalla luultavasti kerskutaan ketä pelleä ehti eniten kupata ja mikä yhteishyökkäys oli päivän paras. Hyttysten keskustelupalstalla on tarinoita aina Amazonin sademetsän heinämajoista Lapin puunrajan takaisille tuntureille. Luultavasti ne keräävät gallupeja siitä, mikä veri on parhaimman makuista ja miten sen tunnistaa. Että "...tämänpäiväinen marjastaja maistui hieman happamelle, tamminen jälkimaku, mutta muuten kevyt ja kupliva." Varmaan jakavat kokemuksia myös siitä kannattaako kärsä tuikata pakaraan vai päähän, ja mistä iskusta saa sen pellen huitomaan eniten.

Mopaali projektissa kehitetään experiencelapland.tv kanavaa niin, että se hyödyntäisi myös sosiaalista mediaa sisällöntuotannon suhteen. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että käyttäjät ja matkailijat voisivat ladata sinne omia videoitaan.

 

Meidän tulisi kuitenkin ratkaista useampi ongelma ennen kuin kanavan uusi elementti on toiminnassa. Teknologiaa en pidä niin suurena haasteena, ennemminkin toimintakonseptia ja asiakassuhteen toimivuutta (videon lataajat). Haasteita on mm. seuraavanlaisia: Miksi matkailija lataisi videon eltv:en eikä esim. Youtubeen, jonka kaikki jo tuntevat maailmanlaajuisesti? Mikä saa kävijän näkemään sen vaivan, että kytkee kameran/matkapuhelimen tietokoneeseen, lataa tiedoston kovalevylleen ja sieltä eteenpäin eltv:n palvelimelle?  Millaista sisältöä matkailijat kuvaavat? Sosiaalisen median lähtökohta on se, että käyttäjä suunnittelee ja kuvaa videon itse, ilman ammattilaisia. Matkailijoiden youtubeen lähettämät videot ovat usein ylipitkiä, heiluvalla kameralla kuvattuja eivätkä sisällä minkäänlaista tarinaa. Ne ovat kuitenkin tekijälleen tärkeitä. Lisäksi muut matkailijat luottavat tavallisten ihmisten tekemiin videoihin enemmän kuin yritysten itse itsestään kenties kalliillakin tekemiin tuotantoihin. Tämä on sosiaalisen median keskeinen voima.

Kirjoittaja: Ari Alm 

Internet on lyönyt itsensä vihdoin ja viimein läpi globaalissa, rajattomassa tiedonvälityksessä. Se kilpailee aidosti perinteisten ja alueellisesti rajallisten medioiden ja jakelukanavien kanssa. Yksikään vakavasti otettava sähköisen median tuotantotalo tai aluejournalismin lehtitalokaan ei voi olla enää panostamatta nettisisältöjen ja -palvelujen rakentamiseen asiakkailleen. Netti on myös markkinointiviestinnän puolella tunkemassa keskeiseksi osaksi yritysten mediamixiä. Se täydentää tai korvaa kallista ja tehotonta, perinteistä viestintää. Lisäksi niin yritysten kuin medioiden nettisisältöjä sorvataan jo valmiiksi yhteisöllisiksi sekä asiakkaiden että mainostajien suuntaan.