Torniossa toimiva Radio Pro on yksi Suomen viidestä yhteisöradiosta, jolta koulutuskuntayhtymä Lappia ostaa ohjelma-aikaa. Operoimme RadioAktiivinen-nimen alla. Tähän nimisoppaan oman lisänsä tuo arki-iltaisin lähetyksestä vastaava Jekku, joka koostuu radiotoimittamiseen syvemmin keskittyvistä opiskelijoista. Meille opiskelijoille suotu ohjelma-aika on kullanarvoista, joka tulee käyttää tehokkaasti hyväksi. Opiskelun merkeissä radioaalloilla vietetyt tunnit ovat opettavaisia ja useimmille ensikosketus reaaliaikaiseen toimittamiseen.  Radiotyöskentely on kiehtovaa ja käytännönläheistä toimittamista, johon parhaiten pääsee sisälle tekemällä, tekemällä ja tekemällä.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tarjoaa opiskelijoille hyvät puitteet journalismin perusteiden soveltamiseen sähköisessä mediassa. Radion lainalaisuuksien ja tekniikan opetteleminen ottaa oman aikansa, mutta innokas opiskelija omaksuu välineet nopeasti. Perusasioiden hallinnan myötä monen kohdalla herää kysymys, miten sisällyttää uusia haasteita oppimiseen. Toimin tuottajana RadioAktiivisen Jekussa ja havaitsin sosiaalisen median kiistattomat edut vuosi sitten, lähes vahingossa. Tuosta asti olen perehtynyt somen mahdollisuuksiin radiotoiminnassa ja määrätietoisesti kehittänyt kanavamme olemusta ja näkyvyyttä verkossa. Matkaan on mahtunut riemukkaita onnistumisia sekä joitain pettymyksiäkin.

Sosiaalinen media tarjoaa oivan lisän sisällön tuottamiseen. Työvälineet ovat useimmille tuttuja yksityiselämässä tapahtuvasta yhteydenpidosta, joten peruskäytön omaksumiseen ei tuhraannu liikaa aikaa. Simppeli ja nopeasti käytettävä väline on upea lisä reaaliaikaisen toimittamisen arsenaaliin. Studiossa sosiaalinen media voi olla toimittajan ensisijainen kanava ulkomaailmaan: piristävä viesti kuulijalta voi ilahduttavasti estää "studiokuolemaa".

Sosiaalisen median radiotoimintaamme sisällyttämisen suurimpia haasteita on arvokkaan ja mielenkiintoisen sisällön tuottaminen studiosta käsin. Pelkkä vuorossa olevan toimittajan esittely statuksessa ei tarjoa seuraajille juuri mitään ja välttämättä se ei täytä arvokkaan sisällön kriteereitä. Usein eri medioiden tuottama sisältö on usein vain  140 merkkiä muiden tilapäivitysten seassa, mutta pienellä vaivannäöllä tuohon merkkimäärään voi sisällyttää melkoisen arvolatauksen. Monimediajournalismin opiskelijat oppivat sekä oleellisen tiedon etsimisen informaatiotulvasta, että tiiviin ilmaisun taidon. Sosiaalisen median edellyttämä lyhyt teksti, jonka ohessa oleva linkki vähentää entisestään merkkimäärää, vaatii melkoista nokkeluutta ollakseen naseva ja painokas.

Hienoista ongelmallisuutta on havaittavissa myös sosiaalisen median kautta tapahtuvan viestimisen yhtenäisyydessä. Toimittajaryhmässä riittää persoonia moneen lähtöön ja paikoin viestintä saattaa vaikuttaa vähintäänkin kirjavalta. Some-näkyvyyden ylläpitoon on siis tarpeen valmistella suuntaviivat, joiden mukaan toimia. Kun toimituksessa on valmius sosiaalisen median käyttöön, sen suomat mahdollisuudet toimitustyössä ovat erittäin laajat. Sitä ennen strategia sen käyttämiseen olisi hyvä ottaa haltuun. Sosiaalinen media opettaa käytöllään, mutta kun yhden tunnuksen takana on useampia henkilöitä, suuntaviivojen tulee olla selkeät ja persoonalliseen ilmaisuun kannustavat. Strategian ja yhtenäisen linjan tärkeyttä ei voi korostaa liikaa varsinkaan siinä vaiheessa, kun kanavan olemus ja näkyvyys muuttuu jatkuvasti monisäikeisemmäksi, uusien palveluiden astuessa kuvaan.

Jarno Paldanius

Kirjoittaja on monimediajournalismin opiskelija Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa