Mopaalikanava. mopaaliprojektin demokanava
Miksi sosiaaliseen mediaan?
Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni Mopaalin blogissa. Tulevia kirjoituksiakin varten aloitan siitä, miksi yrityksen tai ylipäätään minkään organisaation pitäisi tai kannattaisi olla sosiaalisessa mediassa.
Koko Mopaali-blogin näkökulmasta palaan ikään kuin perusteisiin, mutta lähden kuitenkin liikkeelle nykyisestä tilanteesta.
1. Reaaliaikainen markkinatutkimus ilmaiseksiToimitpa millä tahansa alalla voit käyttää sosiaalista mediaa reaaliaikaisena markkinatutkimuksena. Seuraamalla oman alasi keskustelua pysyt mukana kehityksestä ja kohderyhmäsi toiveista. Tunnet sekä asiakkaasi, yhteistyökumppanisi että kilpailijasi. Toisaalta, jos "kellot soivat", kuulet ennalta, kun alallesi tai yrityksellesi on mahdollisesti tulossa ongelmia sosiaalisesta mediasta ja voit reagoida niihin ajoissa.
2. Brändisi syntyy sosiaalisessa mediassa
Brändi on ihmisten mielikuvien summa jostakin asiasta, yrityksestä tai tuotteesta. Nykyään mielikuvat syntyvät suureksi osaksi sosiaalisessa mediassa. Niin tapahtuu, olitpa mukana tai et. Jos olet mukana, voit osallistua keskusteluun, korjata vääriä käsityksiä ja nostaa esille positiivisia puheenaiheita.
3. Verkostoituminen kasvaa korkoa koron päälle
Mitä aiemmin aloitat verkostoitumisen sosiaalisen median palveluissa kuten Facebookissa tai Twitterissä, sitä enemmän hyödyt siitä pitkässä juoksussa. Verkostoituminen vaatii silkkaa aikaa, joten aloittamalla aiemmin olet myöhemmin aloittavia edellä. Verkoston arvo karttuu ajan myötä; pitkäaikainen "kaveri" on luotetumpi kuin uudet tuttavuudet. Puhumattakaan siitä, että pääset käyttämään verkostoasi viestinnässäsi ja markkinoinnissasi sekä keskustelu- ja palautekanavana. Jo pelkästään olemalla mukana verkoston toiminnassa saat siitä hyötyä: suhteesi verkoston muihin jäseniin on aktiivinen ja he vievät viestiäsi eteenpäin pyytämättäkin.
4. Sinulla ja asiakkaillasi on yhteinen tavoite
Sosiaalisessa mediassa on pohjimmiltaan kyse yhteisöllisestä toiminnasta ja yhteisten merkitysten muodostamisesta. Se on ennen muuta keskustelua, vieläpä tasavertaista ja vastavuoroista: kumpikin antaa ja saa. Vaikka kaikkien kanssa ei ollakkaan koko ajan yhteydessä, niin tietovirtojen kautta pysytään perillä muiden toiminnasta ja "menossa olevista" asioista. Yritykselle, yhdistykselle tai muulle organisaatiolle sosiaalinen media tarjoaa keskustelukanavan sen kohderyhmien kanssa. Yrityksellä (tms.) ja asiakkailla on (tai pitäisi olla!) yhteinen tavoite: tiettyjen tarpeiden täyttäminen mahdollisimman hyvin. Ne konkretisoituvat tuotteissa ja palveluissa. Kun yhteinen tavoite nähdään, yritys voi hyötyä merkittävästi jatkuvasta vuoropuhelusta asiakkaidensa kanssa. Parhaimmillaan asiakaspalvelu, markkinointi ja tuotekehitys yhdistyvät sosiaalisessa mediassa vuorovaikutukseksi asiakkaiden kanssa.
5. Jos odotat enää vuottakaan, olet myöhässä
Sosiaalinen media löi Suomessa itsensä läpi vuoden 2009 jälkipuoliskolla. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa aikaansa seuraavat organisaatiot ovat ottaneet tai tulevat pian ottamaan sosiaalisen median käyttöönsä. Isoimmat toimijat laativat selvityksiä ja strategioita, pienemmät etenevät ripeämmin. Edelläkävijät nauttivat jo hedelmistä. Kehitys etenee sitä vauhtia, että jos et ota sosiaalista mediaa toden teolla käyttöön vuonna 2010, jäät auttamatta jälkijunaan.
---
Kirjoittaja esittäytyy
Olen Harto Pönkä, sosiaalisen median asiantuntija ja digimedia-alan yrittäjä Oulusta. Aloitin yrittämisen 18-vuotiaana ja pian on tiedossa 10-vuotisjuhlat. Sinä aikana olen mm. osallistunut parin-kolmensadan www-sivuston tekemiseen sekä kehittänyt joukon erilaisia web-pohjaisia ohjelmia. Nykyiseen yritykseeni voi tutustua Innowisen sivustolla.
Käytännön työn lisäksi minulla on taustaa yliopistosta: olen kasvatustieteen maisteri ja perehtynyt erityisesti koulutusteknologiaan, jota olen myös opettanut pari vuotta. Viimeksi olin mukana hankkeessa, jossa sosiaalista mediaa otettiin laajasti käyttöön Oulun yliopistossa. Sosiaalisen median teoreettiseen puoleen olen perehtynyt tehdessäni tulevaa väitöskirjaa varten tutkimusta sosiaalisen median yhteisöjen toiminnasta. Pidän myös sosiaaliseen mediaan liittyviä koulutuksia ja niissä aihetta on tullut katsottua monesta näkökulmasta.
Lisää minusta Lehmätkin lentäis -blogissa.
Mopaalin blogissa aloitan ikään kuin Rautasillan Eeron seuraajana. Häneen verrattuna olen enemmän suunnittele-ensin-tee-vasta-sitten -tyyppiä. Toisaalta myös kokeileminen ja asioihin heittäytyminen on tuttua, joten en aina tee itse niin kuin opetan. ;-)
---
P.S. Olen enemmän kuin otettu kaikista kommenteista, varsinkin kriittisistä - ne kun synnyttävät keskustelua.
Open source cinemaKirjoittaja Antti Haase/ Kehityspäällikkö Kemi-Tornion amk Kauppa ja kulttuuri Osallistuin syykuussa 2009 Nordisk Panoramassa järjestettyyn Open Source Cinema Clinic:aan. Haimme klinikkaan Mopaali -hankkeessakin kehitellyllä Lönnrot 2017 nettialustallamme ja pääsimme mukaan neljän muun pohjoismaisen projektin kanssa. Klinikan vetivät Open Source Cinema –konseptin kehittäneet kanadalaiset Daniel Cross and Brett Gaylor EyeSteelFilms:stä.
Open Source Cineman perusajatus on osallistaa yleisö elokuvan tuotantoprosessiin. Yleisö voi esimerkiksi tarjota elokuvaan kuva- tai äänimateriaalia, ”remixata” elokuvan kohtauksia ja antaa palautetta elokuvasta tuotantoprosessin aikana. Osallistamisen avulla elokuvan ympärille syntyy yhteisö, joka ”evankelisoi” elokuvaa eteenpäin omissa verkostoissaan. EyeSteelFilm on luonut maailmalle menestyneen ”RIP! : A Remix Manifesto” –elokuvansa tuotannon aikana nettialustan, jonka kautta Open Source Cineman periaatteita voidaan jo nyt toteuttaa: www.opensourcecinema.org/
Open Source Cineman hyödyntämisessä on ensimmäisenä päätettävä mitkä osiot elokuvaprojektista ”avataan”, kuinka ne avataan ja mitä tarkoitusta varten. Open Source Cineman päästrategiana on luoda erilaisia kilpailuja yleisölle, joihin osallistumisesta heille annetaan jokin lupaus ”palkinnosta” (esim. materiaalin päätyminen elokuvaan). Yhtenä kiinnostavana esimerkkinä ”RIP!” -elokuva ”lokalisoitiin” New Yorkin ensi-iltaa varten leikkaamalla elokuvasta sitä varten erikoisversio. New Yorkin versiossa hyödynnettiin New Yorkilaisten lähettämiä Times Square:n valokuvaan kompositoituja omakuvia (ks. www.opensourcecinema.org/remixnyc ).
Nodisk Panoraman juhlagaalassa kävi sitten niin, että pääsin pokkaaman Open Source Clinic:an parhaalle projektille myönnetyn pääpalkinnon Lönnrot 2017 –projektista (jonka englanninkielinen nimi on 1000 Stories: yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/10/tarinoita_keraava_projekti_viehatti_filmijuhlilla_islannissa_1046115.html ). Palkintoon kuuluu Brett Gaylorin ja Daniel Cross:n sparrausta nettialustamme kanssa seuraavan vuoden ajan. Palkintojen jaon yhteydessä Brett kutsui minut mukaan liittymään Mouse Liberation Front:iin jäsenkirjan (canadianfilmdose.files.wordpress.com/2009/03/mouse-liberation-front1.jpg ) ja T-paidan kera.
Brett Gaylor tuli 17.12.2009 vierailulle monimedian-mekkana tunnettuun Tornioon ja käynnistää Lönnrot 2017 -nettialustamme sparrausprosessin. Aiomme toteuttaa mm. mahdollisuuden kommentoida Lönnrot -tarinoita omilla vastaavilla tarinoilla esim. webkameran kautta, jolloin syntyisi tarinaketjuja saman inhimillisen peruskokemuksen tai teeman ympärille. Näin toteutuisi ajatus ns. ”definitional ceremony”:sta. Saman perustarinan uudelleen ja uudelleen kertominen luo tarinaan uusia merkityksiä ja tunteen yhteisestä, jaetusta kokemuksesta. Ehkä idealistisestikin laskemme sen varaan, että nolaamisen ja häpäisyn kyllästämässä mediatodellisuudessa suoraan sydämestä kerrotulle tarinalle ja siihen reagoimiselle on netissäkin tilausta. |
